Maailma höyryää kuin kahvi kupissa
Aamu alkoi tänään Myrskylän korkeuksilla niin, että piti oikein silmiä hieraista. Piha on jo melkein kesäkunnossa, vaikka kalenterin mukaan pitäisi vielä vähän toppatakkiakin vilautella. Aurinko nousi kuin vanha tuttu, sellainen joka ei enää kysy lupaa, vaan tulee suoraan kahvipöytään. Ja siinä minä sitten istuin, kahvikuppi kädessä, kun maailma taas ehti ensin. Ennen uutisia tein kuitenkin pienen kierroksen pihalla - ikään kuin ilmaa haistelemassa. Uutisia kun kurkkii, niin tuntuu että samaan aikaan kun täällä mietitään pitäisikö jo haravoida vai vieläkö saa luvan kanssa laiskotella, jossain muualla mennään jo täyttä höyryä. Yhdysvaltojen ja Iranin välit näyttävät jälleen kiristyvän, vähän samaan tapaan kuin vitsissä naapurin koira ja postinkantaja, aina kun kohtaavat, tulee meteliä. Öljyn hinnatkin siinä samalla nytkähtelevät kuin vanhan traktorin vaihteet kevätpellolla. Samaan aikaan avaruudessa ei turhia jarrutella. Ihmiset ovat taas matkalla kohti Kuuta. Siinä kohtaa tekee m...