Somevaari

Orpon hallitus on tarttunut Suomen julkisen talouden haasteisiin tiukoilla menoleikkauksilla ja säästötoimilla, joiden tavoitteena on velkaantumisen pysäyttäminen ja kestävyysvajeen korjaaminen. Vaikka tavoite on sinänsä perusteltu, voidaan kysyä, ovatko valitut keinot oikeita ja ennen kaikkea, ovatko ne taloudellisesti tehokkaita? On nimittäin olemassa vaihtoehtoinen tie. Sellainen, joka yhdistää kohtuulliset ja oikeudenmukaiset säästöt kasvupolitiikkaan, joka vahvistaa työllisyyttä, yritystoimintaa ja kotimaista kysyntää. Seuraavassa esitellään, kuinka pienemmillä leikkauksilla ja kasvupanostuksilla voitaisiin sekä parantaa taloutta että hillitä velkaantumista ilman, että yhteiskunnan heikoimpia rangaistaan suhteettomasti. Kysyntä kärsii ja se syö kasvupotentiaalia Orpon hallituksen leikkaukset, erityisesti sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin kohdistuvat säästöt, iskevät suoraan kotimaiseen kysyntään. Kun pienituloisten ostovoima heikkenee, kulutus vähenee. Samalla vähenee y...

Poimin tekoälyn avulla oheiset tiedot netistä ja kokosin blogiksi. Orpon hallituksen saavutukset numeroina ovat varsin synkkää luettavaa. Julkinen velka on vain kasvanut Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa noin 156,2 miljardia euroa ja vuoden 2025 lopussa se olisi noin 181 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 24,8 miljardin euron lisäystä kahdessa vuodessa. Vuonna 2028 valtionvelan arvioidaan olevan noin 212 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi yhteensä noin 55,8 miljardin euron lisäystä vuosina 2023–2028 . Tämä velan kasvu johtuu pääasiassa julkisen talouden rakenteellisista alijäämistä, jotka ovat syntyneet muun muassa heikentyneistä talousnäkymistä, inflaatiosta ja palkkakustannusten noususta. VM:n mukaan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) nousisi noin 60 prosentista vuonna 2025 noin 63 prosenttiin vuonna 2028, mikä on yli EU:n suosituksen 60 prosentin rajan . Julkisyhteisöjen kokonaisvelka (sulautettu, EDP) oli vuonna 2023...

 Valjastin tekoälyn käyttööni ja laadin sen avulla oheisen, viiden vuoden kehityssuunnitelman Myrskylälle ja sille myös kustannusarvion ja kartoituksen rahoitusmahdollisuuksista. Tekoäly on työkalu, kuten moottorisaha sähkövatkain tai tietokone. Se on uusi työkalu, mutta senkin käytön voi oppia. Suunnitelmassa on huomioitu kunnan tiukka taloudellinen tilanne.  Aku Eronen Myrskylän vaakuna. Tässä on kehitys- ja markkinointisuunnitelma Myrskylän kunnalle, jonka tavoitteena on : Asukasmäärän kasvattaminen Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen Kirkkojärven hyödyntäminen kunnan keskustan elävöittämisessä Kaikki toimet on suhteutettu Myrskylän tiukkaan taloustilanteeseen ja painottavat ulkopuolisen rahoituksen, erityisesti EU- ja kotimaisen hankerahoituksen hyödyntämistä. MYRSKYLÄN KEHITYS- JA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2025–2030 1. STRATEGISET TAVOITTEET Väkiluvun kasvu: +10 % vuoteen 2030 mennessä (n. +200 uutta asukasta) Uusien työpaikkojen syntyminen: +50 uutta työpaikkaa Yrit...