Kasvun kaipuu vappupöydässä

 Vappu on perinteisesti ilon, ilmapallojen ja munkkien juhla. Se on myös se hetki vuodesta, kun kansa katsoo kalenteria, säätä ja uutisia ja miettii, että no niin, tästä se taas lähtee. Kevät nimittäin. Ja päätökset. Tänäkin keväänä päätöksiä on tullut kuin räntää vaakasuoraan. Ja kuten räntäkin, ne tuntuvat osuvan useimmiten samoihin takkeihin. Kun valtion taloutta tasapainotetaan, sakset löytävät tiensä kerta toisensa jälkeen niiden luo, joilla ei muutenkaan ole liikaa ylimääräistä leikattavaksi. Siinä missä pienituloisen arjessa jokainen euro on jo valmiiksi venytetty äärimmilleen, löytyy aina vielä jokin kulma, josta nipistää.


Samaan aikaan vauraamman väen kohdalla tunnelma muistuttaa enemmän suojaisaa terassia. Tuuli ei juuri käy, eikä räntä yllä. Kun puhutaan verotuksen kiristämisestä tai varallisuuden laajemmasta osallistumisesta talkoisiin, keskustelu muuttuu äkkiä varovaiseksi. “Ei saa vaarantaa investointeja”, sanotaan, ja nyökätään ymmärtävästi.

Otetaanpa pari esimerkkiä. Kun sosiaaliturvaa kiristetään tai etuuksia leikataan, perusteluna on kannustavuus ja työnteon houkuttelevuus. Hyvä niin, työn pitääkin kannattaa. Mutta samaan aikaan pääomatulojen verotukseen kosketaan korkeintaan varoen, ettei vain syntyisi mielikuvaa liiallisesta rasituksesta. Tai kun palveluista säästetään kunnissa, kirjaston aukioloja lyhennetään ja hoivassa kiristetään vyötä, mutta suurten varallisuuksien verotuksen kiristäminen pysyy lähinnä keskustelun tasolla. Tasapainoa haetaan, mutta vaakakuppi tuntuu olevan herkkä vain yhteen suuntaan.

Sitten on tämä kasvu. Se sana, joka vilahtaa jokaisessa puheessa kuin kevään ensimmäinen leskenlehti. Kasvuun pitää panostaa, sanotaan nyt. Nyt? Moni miettii, miksi vasta nyt. Missä olivat nämä puheet silloin, kun leikkauslistoja laadittiin pitkät tovit? Ja kun panostuksia lopulta esitellään, ne ovat usein varovaisia, melkeinpä kokeilevia. Vähän tutkimukseen, hieman innovaatioihin, ripaus yritystukia sinne tänne. Hyviä asioita sinänsä, mutta kokonaisuus jää helposti vaisuksi.

Suomi ei kaipaa pelkästään säästölistoja, vaan myös rohkeita päätöksiä, jotka herättävät uskoa tulevaan. Sellaisia, jotka saavat nuoren miettimään, että täällä kannattaa opiskella ja jäädä töihin. Sellaisia, jotka saavat yrittäjän ajattelemaan, että nyt kannattaa investoida eikä vain varautua. Sellaisia, jotka saavat eläkeläisenkin nyökkäämään kahvikupin ääressä ja toteamaan, että kyllä tämä maa vielä tästä nousee.

Nyt olo on vähän kuin vappuaamuna ilman simaa. Kyllä sitä pärjää, mutta jotain puuttuu. Se kupliva tunne, että tästä tulee hyvä päivä, hyvä kesä, ehkä jopa hyvä vuosi. Mutta jos jotain tästä maasta voi sanoa, niin sitkeyttä täältä löytyy. Tätä kansaa ei ole ennenkään rakennettu pelkällä myötätuulella. On selvitty sodista, lamasta ja monesta mutkasta matkalla. Selvitään tästäkin, vaikka välillä vähän hammasta purren.

Ja kun katsoo ulos, huomaa että kevät tekee työtään päätöksistä huolimatta. Lumi väistyy, maa paljastuu, aurinko jaksaa viipyä hetken pidempään. Kesä on jo ovella, eikä se kysy lupaa keneltäkään. Ehkä siinä on tämän vappupäivän paras uutinen. Kaikesta huolimatta valo lisääntyy. Ja joskus se riittää alkuun.

Aku Eronen, Myrskylä

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintola Kappelin historiaa

Kuva
Ravintola Kappeli Helsingin keskustassa avattiin samana päivä kuin marsalkka Mannerheim syntyi. Kappelin sisäänkäynti - komeaa arkkitehtuuria. Ensi vuonna (2017) Suomi täyttää 100  vuotta, mutta  ravintola Kappeli jo peräti 150 vuotta.   Ravintola Kappeli avattiin siis jo noin 37 vuotta aiemmin, ennen kuin esimerkiksi  Eugen Schauman  ampui Nikolai Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä senaatin portailla. Kappeli on vanha, perinteikäs ravintola. Kappelin salista on avarat näkymät Esplanadille Seuraavassa poimintoja Kappelin historiasta sen omalta kotisivulta:  1840 sokerileipuri Jerngren rakennutti Helsingin Esplanadille myyntikojun, jossa myytiin leivoksia ja limonaadia. Tätä ylevää ja hieman kirkkoa muistuttavaa rakennusta alettiin pian kutsua Kappeliksi.   Puinen myyntikoju kuitenkin ränsistyi nopeasti ja tilalle oli rakennettava uutta – Hampus Dahlströmin suunnittelema uusi Kappeli avattiin sinä samaisena päivänä kun M...
Lue lisää

Myrskylän viiden vuoden kehityssuunnitelma

Kuva
 Valjastin tekoälyn käyttööni ja laadin sen avulla oheisen, viiden vuoden kehityssuunnitelman Myrskylälle ja sille myös kustannusarvion ja kartoituksen rahoitusmahdollisuuksista. Tekoäly on työkalu, kuten moottorisaha sähkövatkain tai tietokone. Se on uusi työkalu, mutta senkin käytön voi oppia. Suunnitelmassa on huomioitu kunnan tiukka taloudellinen tilanne.  Aku Eronen Myrskylän vaakuna. Tässä on kehitys- ja markkinointisuunnitelma Myrskylän kunnalle, jonka tavoitteena on : Asukasmäärän kasvattaminen Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen Kirkkojärven hyödyntäminen kunnan keskustan elävöittämisessä Kaikki toimet on suhteutettu Myrskylän tiukkaan taloustilanteeseen ja painottavat ulkopuolisen rahoituksen, erityisesti EU- ja kotimaisen hankerahoituksen hyödyntämistä. MYRSKYLÄN KEHITYS- JA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2025–2030 1. STRATEGISET TAVOITTEET Väkiluvun kasvu: +10 % vuoteen 2030 mennessä (n. +200 uutta asukasta) Uusien työpaikkojen syntyminen: +50 uutta työpaikkaa Yrit...
Lue lisää

Kortiston juhlatila

Kuva
Ohkolan kylä sijaitsee Mäntsälässä, lähellä Kellokoskea, ja Ohkolan kylän laitamilla sijaitsee Kortiston tila. Etsiessämme paikkaa merkkipäivän viettoon löysimme sen tiedot netistä, kävimme katsomassa ja ihastuimme!  Sieltä löytyivät kaikki haluamamme elementit: tunnelmallinen juhlatila, hyvin varustettu keittiö ja mahdollisuus majoittumiseen.  Se oli pitkämatkaisten vieraidemme kannalta tärkeää, koska heidän olisi ollut hankalaa lähteä juhlien jälkeen majoittumaan jonnekin kauemmas. Teimme juhlaruoat itse kotona, mutta paikan päällä oli ison jääkaapin ja coolerin lisäksi tehokas kiertoilmauuni ja mikro, joilla pääruoan lämmittäminen sujui nopeasti, sekä huippunopea tiskikone – kaikki tärkeitä tarjoilun sujuvuuden kannalta. Astiat riittivät hyvin juhlavieraille, joita oli 35. Enempää ei kylmään aikaan saliin mahtuisikaan, mutta lämpimään aikaan käytössä olisi ollut terassi ja tarvittaessa myös juhlateltat. Kortistossa olisi voinut tehdä paljon muutakin, koska ...
Lue lisää