Somevaari

 Vappu on perinteisesti ilon, ilmapallojen ja munkkien juhla. Se on myös se hetki vuodesta, kun kansa katsoo kalenteria, säätä ja uutisia ja miettii, että no niin, tästä se taas lähtee. Kevät nimittäin. Ja päätökset. Tänäkin keväänä päätöksiä on tullut kuin räntää vaakasuoraan. Ja kuten räntäkin, ne tuntuvat osuvan useimmiten samoihin takkeihin. Kun valtion taloutta tasapainotetaan, sakset löytävät tiensä kerta toisensa jälkeen niiden luo, joilla ei muutenkaan ole liikaa ylimääräistä leikattavaksi. Siinä missä pienituloisen arjessa jokainen euro on jo valmiiksi venytetty äärimmilleen, löytyy aina vielä jokin kulma, josta nipistää. Samaan aikaan vauraamman väen kohdalla tunnelma muistuttaa enemmän suojaisaa terassia. Tuuli ei juuri käy, eikä räntä yllä. Kun puhutaan verotuksen kiristämisestä tai varallisuuden laajemmasta osallistumisesta talkoisiin, keskustelu muuttuu äkkiä varovaiseksi. “Ei saa vaarantaa investointeja”, sanotaan, ja nyökätään ymmärtävästi. Otetaanpa pari esimerkk...

Kevät tuli tänä vuonna Myrskylään ja muuallekin Uudellemaalle niin aikaisin, että moni ehti vielä etsiä toppahousujaan, kun ne olivat jo tarpeettomat. Lumet katosivat kuin valtion ylimääräinen raha, nopeasti ja jälkiä jättämättä. Ojat alkoivat solista, pellot paljastuivat ja näyttivät siltä, että kohta pitäisi jo tehdä jotain hyödyllistä. Aamulla on vielä viileää, mutta iltapäivällä aurinko paahtaa siihen malliin, että villapaita alkaa tuntua henkilökohtaiselta virhearviolta. Kevät ei kysy lupaa, se tulee kuin sukulainen kahville. Kevät on pihatöiden aikaa. Somevaari Aku Erosen viikkoblogi tästä ajasta Uutisviikko tuli päälle vähän samaan tapaan: yhtäkkiä ja ilman, että kukaan ehti valmistautua. Maailmalla on puhuttu paljon, mutta välillä tuntuu, että vähemmän olisi ollut enemmän, ainakin selkeyden kannalta. Yhdysvalloissa Donald Trump jatkaa esiintymisiään, joissa puheet poukkoilevat kuin pingispallo ilman pöytää. Totuus yrittää pysyä mukana, mutta jää usein kyydistä. Ja kun tällainen...

Tänään Myrskylän ravintola Myrskytähdessä kuultiin Antti Kaikkonen ajankohtainen ja laaja katsaus maailman ja Suomen tilanteeseen. Mukana tilaisuudessa oli myös kansanedustaja Eerikki Viljanen . Keskustan pj. Antti Kaikkonen ja kansanedustaja Eerikki Viljanen puhuivat ja vastailivat yleisökysymyksiin ravintola Myrskytähdessä.  Kaikkonen nosti esiin kansainvälisen tilanteen vakavuuden. Ukrainan sodassa tarvitaan oikeudenmukainen rauha, ja Lähi-idän kriisi heijastuu jo nyt myös Suomeen esimerkiksi polttoaineiden hinnan nousuna. Kotimaan osalta viesti oli selvä: Suomen työttömyys on noussut EU:n korkeimmalle tasolle ja talouskasvu heikoimmaksi. Tilanne on vaikea, ja siihen tarvitaan lisää toimia, vaati Kaikkonen. Ratkaisuksi Kaikkonen korosti erityisesti pk-yritysten merkitystä työllisyyden parantamisessa, rakennusalan vauhdittamista sekä kannusteita työn ja yrittämisen lisäämiseksi. Huolta kannettiin myös nuorten työllisyydestä ja tulevaisuuden näkymistä. Puheen keskeinen viesti o...

  Pistin mainion tekoälyn hommiin ja tein oheisen suunnitelman, Saa vapaasti käyttää tai olla käyttämättä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on yhtenä kolmesta joutumassa arviointimenettelyyn.  Hyvinvointialueen joutuminen arviointi menettelyyn tarkoittaa, että valtion viranomaiset  - erityisesti valtiovarainministeriö  - alkavat seurata alueen taloutta normaalia tarkemmin, koska alueen taloudellinen tilanne on heikentynyt tai vaarassa heiketä merkittävästi. HYVINVOINTISUUNNITELMA 2026–2029: ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE 1. Strategiset lähtökohdat ja tavoitteet Tavoite : Parantaa väestön hyvinvointia ja terveyttä kustannustehokkaasti, ennakoivasti ja yhdenvertaisesti. Arvot : Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, ennakoivuus, kustannuskurinalaisuus. Yhteensopivuus : Hyvinvointialuestrategia ja valtakunnalliset ohjausasiakirjat (STM, THL). 2. Väestöanalyysi ja palvelutarpeiden ennakointi Ikääntyvä väestö erityisesti Loviisa...

Orpon hallitus on tarttunut Suomen julkisen talouden haasteisiin tiukoilla menoleikkauksilla ja säästötoimilla, joiden tavoitteena on velkaantumisen pysäyttäminen ja kestävyysvajeen korjaaminen. Vaikka tavoite on sinänsä perusteltu, voidaan kysyä, ovatko valitut keinot oikeita ja ennen kaikkea, ovatko ne taloudellisesti tehokkaita? On nimittäin olemassa vaihtoehtoinen tie. Sellainen, joka yhdistää kohtuulliset ja oikeudenmukaiset säästöt kasvupolitiikkaan, joka vahvistaa työllisyyttä, yritystoimintaa ja kotimaista kysyntää. Seuraavassa esitellään, kuinka pienemmillä leikkauksilla ja kasvupanostuksilla voitaisiin sekä parantaa taloutta että hillitä velkaantumista ilman, että yhteiskunnan heikoimpia rangaistaan suhteettomasti. Kysyntä kärsii ja se syö kasvupotentiaalia Orpon hallituksen leikkaukset, erityisesti sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin kohdistuvat säästöt, iskevät suoraan kotimaiseen kysyntään. Kun pienituloisten ostovoima heikkenee, kulutus vähenee. Samalla vähenee y...

Poimin tekoälyn avulla oheiset tiedot netistä ja kokosin blogiksi. Orpon hallituksen saavutukset numeroina ovat varsin synkkää luettavaa. Julkinen velka on vain kasvanut Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa noin 156,2 miljardia euroa ja vuoden 2025 lopussa se olisi noin 181 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 24,8 miljardin euron lisäystä kahdessa vuodessa. Vuonna 2028 valtionvelan arvioidaan olevan noin 212 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi yhteensä noin 55,8 miljardin euron lisäystä vuosina 2023–2028 . Tämä velan kasvu johtuu pääasiassa julkisen talouden rakenteellisista alijäämistä, jotka ovat syntyneet muun muassa heikentyneistä talousnäkymistä, inflaatiosta ja palkkakustannusten noususta. VM:n mukaan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) nousisi noin 60 prosentista vuonna 2025 noin 63 prosenttiin vuonna 2028, mikä on yli EU:n suosituksen 60 prosentin rajan . Julkisyhteisöjen kokonaisvelka (sulautettu, EDP) oli vuonna 2023...