Somevaari

Myrskylä on idyllinen ja rauhallinen kunta, joka tarjoaa luonnonläheisyyttä, yhteisöllisyyttä ja väljyyttä, juuri niitä arvoja, joita monet kaipaavat nykypäivän hektisessä maailmassa. Mutta kun puhumme kunnan vetovoimasta ja uusien asukkaiden houkuttelemisesta, keskitymmekö liiaksi vain lapsiperheisiin ja unohdammeko yhden tärkeän ja sitoutuneen ryhmän: eläkeläiset? Myös eläkeläiset maksavat kunnallisveroa Eläkeläiset ovat paitsi tasaisia veronmaksajia, myös arvokkaita yhteisön jäseniä. He maksavat kunnallisveroa samalla tavoin kuin työssäkäyvät, ja heidän maksamansa verot ovat aivan yhtä arvokkaita kunnalle kuin esimerkiksi lapsiperheiden verot. Kunnan näkökulmasta tämä on tärkeä asia: verotulot tukevat kunnan palveluita ja kehitystä, riippumatta siitä, mistä ne tulevat. Terveys ja hoivapalvelut eivät rasita kuntaa Lisäksi on huomionarvoista, että eläkeläisten tarvitsemat terveys- ja hoivapalvelut eivät enää rasita kunnan budjettia, vaan niistä vastaa nykyään hyvinvointialue. Tämä...

 Valjastin tekoälyn käyttööni ja laadin sen avulla oheisen, viiden vuoden kehityssuunnitelman Myrskylälle ja sille myös kustannusarvion ja kartoituksen rahoitusmahdollisuuksista. Tekoäly on työkalu, kuten moottorisaha sähkövatkain tai tietokone. Se on uusi työkalu, mutta senkin käytön voi oppia. Suunnitelmassa on huomioitu kunnan tiukka taloudellinen tilanne.  Aku Eronen Myrskylän vaakuna. Tässä on kehitys- ja markkinointisuunnitelma Myrskylän kunnalle, jonka tavoitteena on : Asukasmäärän kasvattaminen Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen Kirkkojärven hyödyntäminen kunnan keskustan elävöittämisessä Kaikki toimet on suhteutettu Myrskylän tiukkaan taloustilanteeseen ja painottavat ulkopuolisen rahoituksen, erityisesti EU- ja kotimaisen hankerahoituksen hyödyntämistä. MYRSKYLÄN KEHITYS- JA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2025–2030 1. STRATEGISET TAVOITTEET Väkiluvun kasvu: +10 % vuoteen 2030 mennessä (n. +200 uutta asukasta) Uusien työpaikkojen syntyminen: +50 uutta työpaikkaa Yrit...

Kun meidän rakennushankkeemme on jossakin määrin julkinen, olemme saaneet monenlaisia kommentteja asian tiimoilta. Eräs kommentoija ihmetteli, miksi vanhukset enää rupeavat rakentamaan. Vaikka kommentti aluksi ihmetytti ja huvittikin, jäin miettimään asiaa enemmänkin. Emme tosiaankaan miellä itseämme vanhuksiksi. Minä olen vielä tukevasti työelämässä, ja vaikka puoliso on jo eläkkeellä, hänkin toimii eläkeläisyrittäjänä ja on muutenkin mukana monenlaisissa hommissa. Tämänikäisillä oma fyysinen ja henkinen toimintakyky on vielä hyvä, jos on elänyt kohtuullisen terveellisesti ja säästynyt pahemmilta sairauksilta. On toki asioita, joita en enää tekisi. En esimerkiksi värjäisi hiuksiani vaaleansinisiksi, kulkisi repaleisissa farkuissa ja näpyttelisi puhelintani pyörällä ajaessani. Paljon muuta kuitenkin olen valmis tekemään. On surullista, jos itse alkaa kaventaa elämäänsä, kun kuitenkin kohta kuolee pois. Tunnen ihmisiä, jotka ovat viettäneet viimeisiä joulujaan jo kymmeniä kertoja. ...

Omakotitalon rakentaminen on sen varran kallis projekti, että kun siihen ryhtyy, tarkat sopimukset on syytä tehdä kirjallisesti. Ja mieluiten ennen kuin mitään aletaan oikeasti tekemään. Me toimimme kaikista varoitteluista huolimatta toisella tavalla. Meidän talomme oli jo harjassa, ennen kuin sopimukset rakennusurakoitsijan ja pankin kanssa allekirjoitettiin. Järjetöntä? Kyllä - yleensä. Danske Bankin puolesta sopimuksen allekirjoitti Satu Nurminen. Toki kaikesta oli sovittu sekä puhelimessa, että sähköpostilla jo kirjallisesti yksityiskohtia myöten, mutta mitään ei ollut vielä virallisesti allekirjoitettu. Näistähän aina varoitetaan, että NIMET ON OLTAVA PAPERISSA! Meidän tapauksessamme syynä pankin kanssa molemminpuoliseen luottamukseen oli pitkäaikainen, hyvä asiakassuhde. Olimme ennen tätäkin saaneet lainaa aina kun olimme tarvinneet ja maksut olimme huolehtineet niin ikään aina ajallaan. Hioimme vain yhdessä uuden lainan yksityiskohdat ja homma oli sillä selvä. ...

Moni meistä haaveilee omakotitalosta. Aina parempi, jos se sijaitsee kauniilla paikalla vesistön ääressä, mutta ei liian kaukana palveluista. Sama punainen tupa ja perunamaa - haave on elänyt pitkään ja sitkeästi minunkin mielessäni. Elämä vain on heitellyt paikasta toiseen melko lailla. Tähän ikään elettyäni olen asunut kolmella eri mantereella, neljässä maassa ja kymmenellä paikkakunnalla. Kerran jo haaveeni toteutuikin. Järveä ei ollut, pelkkä jokipahanen, eikä palveluitakaan lähellä, ja lopulta ensimmäisen avioliiton hajottua jouduin luopumaan talostani. Unelma kuitenkin eli sitkeästi. Nyt näyttää siltä, että eläkepäiviksi saatan päästä järvenrantataloon asumaan. Tontti on ostettu ja rakentaminen aloitettu. Paikka löytyi Myrskylästä, mikä on hiukan hupaisaa, koska tavoittelemme rauhan satamaa eläkepäiviksi ja paikan nimi lupaa jotain ihan muuta. Meillä ei ole minkäänlaisia siteitä Myrskylään, enkä ollut ikinä edes käynyt siellä aikaisemmin. Tulimme vain katsomaan netistä...

Yleensä linnut aloittavat pesän rakentamisen keväällä tai alkukesästä. Somevaaria voisi aktiivisen Twitter-käyttönsä vuoksi kutsua myös tavallaan sirkuttajaksi. Somevaari eroaa muista pesänrakentajista siinä, että hän aloittaa "parinsa" (vaimo, Soile Niittymäki) kanssa rakentamisen vasta loppukesästä. Soran Somevaarin tontille ajaa paikallinen yrittäjä. Puolitoistakerroksinen talo nousee Myrskylään järven rannalle, kaava-alueelle taajamaan. Urakoitsijaksi valikoitui laajan tarjousvertailun jälkeen paikallinen J&M rakennusliike. Heidän tarjouksensa ei ollut halvin, mutta se oli kohtuuhintainen. Valintaan vaikutti paljon myös urakoitsijan hyvä maine paikkakunnalla ja lähialueella. Emme valinneet valmista talopakettia vaan suunnittelimme talomme kaavamääräysten rajoissa itse yhdessä urakoitsijan kanssa. Tästä suunnittelutuesta ei veloitettu erikseen. Tästä syystä myös hintavertailu talopakettien kanssa oli hieman vaikeaa. Muutimme suunnitelmaa useamman kerran. ...

Kun on ehtinyt jo eläkeikään, muutto ei olekaan enää ihan yhtä pikku juttu kuin joskus nuorena. Silloin homma hoitui ainakin minulla pienen pakettiauton vuokrauksella ja yhden kaverin kanssa. Hiljattain muutimme noin 80 neliön pienehköstä omakotitalosta noin 65 neliön kolmioon, kerrostalon kolmanteen kerrokseen Järvenpäähän. Siinä tarvittiin umpinaista kuorma-autoa, sen kuljettajaa ja useampia "kantajia". Muuttopäiväksi sattui kolea ja sateinen sää. Oli kuukauden ensimmäinen päivä, kuten kai aika usein muutossa on. Olimme pakanneet tavaroita jo muutaman viikon ajan. Koska asuintilamme tässä muutossa pieneni, vuokrasimme myös kylmävarastoa, johon veimme osan tavaroista. Pakkasimme lasitavaran huolellisesti suojaten, kirjoja vain laatikoiden pohjille, (etteivät laatikot olisi liian painavia kantaa) ja purimme liian suurikokoiset huonekalut osiksi, että mahtuvat ovista. (sängyt, kirjahyllyn yms) Vuokrasimme myös reilusti tukevia, muovisia muuttolaatikoita (ovat melko ...

KEITTIÖFILOSOFIAA Keittiötä kutsutaan perinteisesti kodin sydämeksi. Jos keittiö ei toimi, kodin ruokahuoltokin ontuu. Kauniista ja toimivasta keittiöstä taas säteilee lämpöä ja hyvää mieltä koko kotiin. Perinteisesti suomalaisessa kodissa kaikki toiminta keskittyi tupaan. Siellä laitettiin ruoka, syötiin ja oleiltiin, vaihdettiin kuulumiset ja kertoiltiin tarinat. Salit ja kamarit otettiin käyttöön vain juhlapäivinä, eräänlaisina edustustiloina, eikä niiden tarkoituskaan ollut olla mukavia oleskelupaikkoja.  Sittemmin ruoanlaittaja eristettiin pieneen keittiöön, joka saattoi pahimmillaan olla komeron kokoinen. Nykyään on taas palattu vanhaan tupa-ajatteluun, ja uusissa taloissa on lähes poikkeuksetta avara keittiö – ruokailutila – olohuoneyhdistelmä. Sekään ei toki ole ongelmaton ratkaisu. Kokin pitää siivota heti jälkensä, jos ei halua keittiön sotkujen näkyvän olohuoneen sohvalle asti. Tutkailin Seinäjoen asuntomessuilla keittiöitä. Yleisesti ottaen ne näyttivät...

MUKAVASTI ASUNTOMESSUILLE HOTELLI SORSANPESÄN PAKETILLA Oman talon rakentaminen on meillä suunnitelmissa, joten asuntomessut kiinnostavat kovasti. Tänä vuonna ne ovat Seinäjoella eli aika kaukana meistä. Päivän vierailu ei tullut siis kysymykseen. Löysimme netistä hotelli Sorsanpesän asuntomessutarjouksen, johon sisältyivät yöpymisen lisäksi messuliput ja kuljetukset. Saavuimme jo aamupäivällä ja saimme saman tien kutsukortit, jotka piti vain rekisteröidä netissä. Kuljetus lähti hotellin edestä, josta ajoi non-stop kuljetus. Nuori, hauskasti pohjalaisittain puhuva kuljettaja kertoi matkan aikana oleelliset tiedot paluukyydistä ja kävelyreitistä, jos joku halusi patikoida takaisin. Messuportilla ei tarvinnut jonotella, sen kuin käveli sisään kutsukorttia heilutellen. Lähtiessämme aurinko paistoi, emmekä huomanneet ottaa sadetakkia mukaan. Iltapäivällä alkoi kuitenkin sataa rankasti. Messuportilta sai leiman, jolla pääsi saman päivän aikana takaisin ja sattumalta paluukyytik...