Somevaari

Kun meidän rakennushankkeemme on jossakin määrin julkinen, olemme saaneet monenlaisia kommentteja asian tiimoilta. Eräs kommentoija ihmetteli, miksi vanhukset enää rupeavat rakentamaan. Vaikka kommentti aluksi ihmetytti ja huvittikin, jäin miettimään asiaa enemmänkin. Emme tosiaankaan miellä itseämme vanhuksiksi. Minä olen vielä tukevasti työelämässä, ja vaikka puoliso on jo eläkkeellä, hänkin toimii eläkeläisyrittäjänä ja on muutenkin mukana monenlaisissa hommissa. Tämänikäisillä oma fyysinen ja henkinen toimintakyky on vielä hyvä, jos on elänyt kohtuullisen terveellisesti ja säästynyt pahemmilta sairauksilta. On toki asioita, joita en enää tekisi. En esimerkiksi värjäisi hiuksiani vaaleansinisiksi, kulkisi repaleisissa farkuissa ja näpyttelisi puhelintani pyörällä ajaessani. Paljon muuta kuitenkin olen valmis tekemään. On surullista, jos itse alkaa kaventaa elämäänsä, kun kuitenkin kohta kuolee pois. Tunnen ihmisiä, jotka ovat viettäneet viimeisiä joulujaan jo kymmeniä kertoja. ...

Omakotitalon rakentaminen on sen varran kallis projekti, että kun siihen ryhtyy, tarkat sopimukset on syytä tehdä kirjallisesti. Ja mieluiten ennen kuin mitään aletaan oikeasti tekemään. Me toimimme kaikista varoitteluista huolimatta toisella tavalla. Meidän talomme oli jo harjassa, ennen kuin sopimukset rakennusurakoitsijan ja pankin kanssa allekirjoitettiin. Järjetöntä? Kyllä - yleensä. Danske Bankin puolesta sopimuksen allekirjoitti Satu Nurminen. Toki kaikesta oli sovittu sekä puhelimessa, että sähköpostilla jo kirjallisesti yksityiskohtia myöten, mutta mitään ei ollut vielä virallisesti allekirjoitettu. Näistähän aina varoitetaan, että NIMET ON OLTAVA PAPERISSA! Meidän tapauksessamme syynä pankin kanssa molemminpuoliseen luottamukseen oli pitkäaikainen, hyvä asiakassuhde. Olimme ennen tätäkin saaneet lainaa aina kun olimme tarvinneet ja maksut olimme huolehtineet niin ikään aina ajallaan. Hioimme vain yhdessä uuden lainan yksityiskohdat ja homma oli sillä selvä. ...

Moni meistä haaveilee omakotitalosta. Aina parempi, jos se sijaitsee kauniilla paikalla vesistön ääressä, mutta ei liian kaukana palveluista. Sama punainen tupa ja perunamaa - haave on elänyt pitkään ja sitkeästi minunkin mielessäni. Elämä vain on heitellyt paikasta toiseen melko lailla. Tähän ikään elettyäni olen asunut kolmella eri mantereella, neljässä maassa ja kymmenellä paikkakunnalla. Kerran jo haaveeni toteutuikin. Järveä ei ollut, pelkkä jokipahanen, eikä palveluitakaan lähellä, ja lopulta ensimmäisen avioliiton hajottua jouduin luopumaan talostani. Unelma kuitenkin eli sitkeästi. Nyt näyttää siltä, että eläkepäiviksi saatan päästä järvenrantataloon asumaan. Tontti on ostettu ja rakentaminen aloitettu. Paikka löytyi Myrskylästä, mikä on hiukan hupaisaa, koska tavoittelemme rauhan satamaa eläkepäiviksi ja paikan nimi lupaa jotain ihan muuta. Meillä ei ole minkäänlaisia siteitä Myrskylään, enkä ollut ikinä edes käynyt siellä aikaisemmin. Tulimme vain katsomaan netistä...

Kun täysin eri alalla työskennellyt päättää rakentaa, tai oikeammin rakennuttaa omakotitalon, sitä ei välttämättä ymmärrä, minkälaiseen sääntöviidakkoon joutuu väkisinkin tutustumaan. Vaikka tilaisi "avaimet käteen" talopaketin, lopullinen vastuu on kuitenkin rakenuttajalla. Siksi tietoa on hankittava. Siinä onkin ensimmäinen ongelma - mistä? Lapion käytöstä ei taida määräyksiä olla.  Itse menin vaimoni kanssa Pientalorakentamisen Kehittämiskeskuksen (PRKK) kurssille. Sieltä saimmekin paljon tietoa ja jäseneksi liittymällä myös kotiin laajan tietopaketin sekä nidottuna kirjallisena, että sähköisenä tallenteena. Jäsenille on myös muita palveluja ja etuja. Aika näyttää, tarvitsemmeko jotain. Kurssia voin suositella. Kun päätin alkaa kirjoittaa blogeja rakentamisesta, tehtäköön selväksi, että kirjoitan nimenomaan tämän alan tumpelon, "peukalo keskellä kämmentä" olevan täydellisen ummikon näkökulmasta. Jos innostun liikaa ja annan jotain ohjeita näissä blogeis...

Yleensä linnut aloittavat pesän rakentamisen keväällä tai alkukesästä. Somevaaria voisi aktiivisen Twitter-käyttönsä vuoksi kutsua myös tavallaan sirkuttajaksi. Somevaari eroaa muista pesänrakentajista siinä, että hän aloittaa "parinsa" (vaimo, Soile Niittymäki) kanssa rakentamisen vasta loppukesästä. Soran Somevaarin tontille ajaa paikallinen yrittäjä. Puolitoistakerroksinen talo nousee Myrskylään järven rannalle, kaava-alueelle taajamaan. Urakoitsijaksi valikoitui laajan tarjousvertailun jälkeen paikallinen J&M rakennusliike. Heidän tarjouksensa ei ollut halvin, mutta se oli kohtuuhintainen. Valintaan vaikutti paljon myös urakoitsijan hyvä maine paikkakunnalla ja lähialueella. Emme valinneet valmista talopakettia vaan suunnittelimme talomme kaavamääräysten rajoissa itse yhdessä urakoitsijan kanssa. Tästä suunnittelutuesta ei veloitettu erikseen. Tästä syystä myös hintavertailu talopakettien kanssa oli hieman vaikeaa. Muutimme suunnitelmaa useamman kerran. ...