Tie kasvuun Orpon hallituksen leikkausten vaihtoehdoksi

Orpon hallitus on tarttunut Suomen julkisen talouden haasteisiin tiukoilla menoleikkauksilla ja säästötoimilla, joiden tavoitteena on velkaantumisen pysäyttäminen ja kestävyysvajeen korjaaminen. Vaikka tavoite on sinänsä perusteltu, voidaan kysyä, ovatko valitut keinot oikeita ja ennen kaikkea, ovatko ne taloudellisesti tehokkaita?

On nimittäin olemassa vaihtoehtoinen tie. Sellainen, joka yhdistää kohtuulliset ja oikeudenmukaiset säästöt kasvupolitiikkaan, joka vahvistaa työllisyyttä, yritystoimintaa ja kotimaista kysyntää. Seuraavassa esitellään, kuinka pienemmillä leikkauksilla ja kasvupanostuksilla voitaisiin sekä parantaa taloutta että hillitä velkaantumista ilman, että yhteiskunnan heikoimpia rangaistaan suhteettomasti.

Kysyntä kärsii ja se syö kasvupotentiaalia

Orpon hallituksen leikkaukset, erityisesti sosiaaliturvaan ja julkisiin palveluihin kohdistuvat säästöt, iskevät suoraan kotimaiseen kysyntään. Kun pienituloisten ostovoima heikkenee, kulutus vähenee. Samalla vähenee yritysten myynti ja sitä kautta myös investointi- ja työllistämishalukkuus.

Kysyntälama voi muodostaa itseään ruokkivan kierteen: heikompi kysyntä → vähemmän investointeja → vähemmän työpaikkoja → vähemmän verotuloja → tarve uusiin leikkauksiin. Tätä kierrettä ei katkaista leikkaamalla, vaan investoimalla kasvuun.

Kasvupanostukset tuottavat enemmän kuin leikkaukset säästävät

Taloustieteellinen tutkimus osoittaa, että esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen, infraan ja digitalisaatioon kohdistuvat investoinnit maksavat itsensä usein takaisin moninkertaisesti. Tällaiset panostukset voivat kasvattaa bruttokansantuotetta, työllisyyttä ja veropohjaa, jolloin julkisen talouden käytettävyys paranee aidosti, ei pelkästään Excel-taulukoissa.

Erityisesti nykyisessä alavireisessä suhdannetilanteessa julkinen sektori voisi toimia talouden moottorina. Vihreä siirtymä, energiatehokkuus, digitaaliset palvelut ja osaamisen vahvistaminen ovat aloja, joilla valtiolla olisi mahdollisuus ohjata yksityisiä investointeja ja synnyttää uutta kasvua.

Pienyrittäjyys - alihyödynnetty voimavara

Pienyritykset muodostavat selkärangan Suomen työllisyydelle, mutta niiden toimintaedellytykset ovat viime vuosina jääneet vähälle huomiolle. Kasvupolitiikassa pitäisi tehdä seuraavat korjausliikkeet:

1. Verotukselliset kannustimet investointeihin ja kasvuun:

• Yrittäjävähennyksen laajentaminen ja porrastaminen siten, että se tukee voimakkaimmin pieniä ja kasvuhaluisia yrityksiä.
• Investointivarausten tai ylimääräisten poistojen käyttömahdollisuudet myös palveluyrityksille, ei pelkästään teollisuudelle.
• Verohuojennukset ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen.

2. Byrokratian purku ja lupaprosessien nopeuttaminen:

• Yksinkertaistetaan työnantajaksi ryhtymisen sääntelyä ja madalletaan hallinnollista taakkaa erityisesti alle 10 hengen yrityksiltä.
• Digitaaliset aloitus- ja raportointipalvelut käyttöön laajasti.

3. Pk-yritysten rahoituksen helpottaminen:

• Vahvistetaan Finnveran ja Business Finlandin rahoitusmahdollisuuksia erityisesti aloittaville ja kasvaville pienyrityksille.
• Edistetään yksityistä pääomasijoittamista vero-ohjauksella.

Uusi tasapaino: leikkauksia vain sinne, missä vaikuttavuus heikkoa

Tämä ei tarkoita, että säästöjä ei tarvittaisi lainkaan. Niitä voidaan ja pitää kohdistaa sinne, missä julkinen rahankäyttö ei tuota vaikuttavia tuloksia. Esimerkiksi:

• Karsitaan tehottomia yritystukia, joilla ei ole työllisyys- tai ilmastohyötyjä.
• Varmistetaan, että julkiset ICT-hankkeet kilpailutetaan aidosti ja kustannustehokkaasti.
• Suunnataan sosiaaliturvaa enemmän kannustavaksi työn vastaanottamiseen.

Lopuksi

On aika vaihtaa yksipuolinen säästöpuhe talouspolitiikkaan, joka nojaa tasapainoon ja tulevaisuuden rakentamiseen. Pienemmillä, kohdennetuilla leikkauksilla, yhdistettynä kasvuun tähtääviin toimiin, erityisesti pienyritysten ja kotimaisen kulutuksen vahvistamiseen, voimme saavuttaa enemmän kuin pelkällä vyönkiristyksellä.

Taloudellinen nousu ei synny säästämällä ihmisistä, vaan investoimalla heidän osaamiseensa, yrittäjyyteensä ja ostovoimaansa.

Aku Eronen, Myrskylä