Ravintola Kappelin historiaa
Ravintola Kappeli Helsingin keskustassa avattiin
samana päivä kuin marsalkka Mannerheim syntyi.
Kappelin sisäänkäynti - komeaa arkkitehtuuria. |
Ensi vuonna (2017) Suomi täyttää 100 vuotta, mutta ravintola Kappeli jo peräti 150 vuotta. Ravintola Kappeli avattiin siis jo noin 37 vuotta aiemmin, ennen kuin esimerkiksi Eugen Schauman ampui Nikolai Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä senaatin portailla. Kappeli on vanha, perinteikäs ravintola.
Kappelin salista on avarat näkymät Esplanadille
Seuraavassa poimintoja
Kappelin historiasta sen omalta kotisivulta:
|
1840
sokerileipuri Jerngren rakennutti Helsingin Esplanadille myyntikojun, jossa
myytiin leivoksia ja limonaadia. Tätä ylevää ja hieman kirkkoa muistuttavaa
rakennusta alettiin pian kutsua Kappeliksi.
Puinen
myyntikoju kuitenkin ränsistyi nopeasti ja tilalle oli rakennettava uutta –
Hampus Dahlströmin suunnittelema uusi Kappeli avattiin sinä samaisena päivänä
kun Marsalkka Mannerheim syntyi, kesäkuun neljäntenä 1867.
Kappelista tuli
kaupungin ykköskesäpaikka – ja iltapäivän kohtauspaikka. Siellä kuultiin päivän
uutiset ja uutisten taustat. Vuonna 1883 ravintoloitsija Josef Wolontis sai
ravintolan vuokraoikeudet ja hänen johdollaan Kappelista tuli Helsingin
hermokeskus ja valtimo, runoilijoiden ja muusikoiden tapaamispaikka.
Kylmää olutta ja kuumaa
musiikkia
Wolontiksen suuria oivalluksia oli hankkia
nykyaikainen oluen jäähdytyskone. Niinpä Kappelista sai aina huurteisen kylmää
olutta. Pian koko Helsinki kokoontui Wolontiksen kylmän oluen ja kuuman
musiikin ääreen. Sotilassoittokuntien torvisoitto oli Kappelin tavaramerkki ja
Kappelin musiikkiperinteiden alkusoitto.
Kappelin baari |
Taiteilijat
tapasivat Kappelissa
Eino Leino
Liehuvassa viitassa ja leveälierisessä hatussaan kuului kantaväkeen – hänen
kantapöytänsä on edelleen Kappelin länsisiivessä. Myös Oskar Merikanto istui
mielellään Kappelissa. Ikkunapöydän ääressä hän tuijotti mielellään
ilta-auringossa kimmeltävää eteläsatamaa. L. Onerva herätti täällä pahennusta
istumalla herraseurassa usein myös ilman kavaljeeria. Leinon kerrotaan myös
istuneen ikkunapöydässä katselemassa, milloin hänen kaverinsa menivät Kämppiin.
Kavereihin kuului mm. Jean Sibelius. Kun Leino näki miesten menevän, hän maksoi
laskun ja meni perässä.
Sibelius käy
Tukholmassa
Kappelissa sattui ja tapahtui. Ehkä kuuluisimman
kertomuksen mukaan isohko joukko taiteilijoita: Aho, Järnefelt, Leino, Sibelius
ja Gallen-Kallela muiden muassa, istuivat tuttuun tapaan Kappelissa kun
Sibelius joutui lähtemään pariksi päiväksi Tukholmaan tekemään erästä
sävellystyötä.
Kun hän sitten palasi työmatkaltaan, oli sama joukko koolla Kappelissa edelleen. Joku taiteilijoista tokaisi silloin: ”Kuule Janne, joko olet ulkona tai sisällä, mutta noissa ovissa et ramppaa.”
Kun hän sitten palasi työmatkaltaan, oli sama joukko koolla Kappelissa edelleen. Joku taiteilijoista tokaisi silloin: ”Kuule Janne, joko olet ulkona tai sisällä, mutta noissa ovissa et ramppaa.”
Esplanadin
patsaat kertovat Helsingin historiaa
Kappeli sijaitsee historiallisen Helsingin sydämessä ja
Esplanadi, 1800-luvun alussa avattu muotopuisto, on kaupungin valtasuoni.
Kappelista on näkymä Esplanadin puistoon. |
Istuessasi
Kappelin suurten ikkunoiden äärellä, voit katsella Espan patsaiden muodostamaa
ulkoilmanäyttelyä, josta voit poimia mukaasi muistoja koko Suomen historiasta.
Tilaisuudet
Kappelin monipuoliset tilat ovat erinomainen paikka juhlien ja edustustilaisuuksien järjestämiseen keskellä Helsinkiä. Sijainti ja laaja skaala erilaisia tapahtumia niin ravintolan sisällä kuin vastapäisellä Espan lavallakin takaavat sen, että Kappeli elää ajan hermolla vuodenajasta riippumatta.
Ravintola
Kappeli on erittäin viihtyisä ja laadukas ravintola, jossa melkein voit kuulla historian havinaa. Klikkaa tästä Kappelin kotisivulle