Myrskylän viiden vuoden kehityssuunnitelma
Valjastin tekoälyn käyttööni ja laadin sen avulla oheisen, viiden vuoden kehityssuunnitelman Myrskylälle ja sille myös kustannusarvion ja kartoituksen rahoitusmahdollisuuksista. Tekoäly on työkalu, kuten moottorisaha sähkövatkain tai tietokone. Se on uusi työkalu, mutta senkin käytön voi oppia. Suunnitelmassa on huomioitu kunnan tiukka taloudellinen tilanne.
Aku Eronen
 |
| Myrskylän vaakuna. |
Tässä on kehitys- ja markkinointisuunnitelma Myrskylän kunnalle, jonka tavoitteena on:
- Asukasmäärän kasvattaminen
- Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen
- Kirkkojärven hyödyntäminen kunnan keskustan elävöittämisessä
Kaikki toimet on suhteutettu Myrskylän tiukkaan taloustilanteeseen ja painottavat ulkopuolisen rahoituksen, erityisesti EU- ja kotimaisen hankerahoituksen hyödyntämistä.
MYRSKYLÄN KEHITYS- JA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2025–2030
1. STRATEGISET TAVOITTEET
- Väkiluvun kasvu: +10 % vuoteen 2030 mennessä (n. +200 uutta asukasta)
- Uusien työpaikkojen syntyminen: +50 uutta työpaikkaa
- Yritystoiminnan kasvu: +10 uutta yritystä
- Kirkkojärven ja keskustan elävöittäminen matkailun, asumisen ja vapaa-ajan keinoin
2. TOIMINTALINJAT
2.1 Asukasluvun kasvattaminen
Toimenpiteet:
- Kampanja "Tilaa elämälle Myrskylässä": Digitaalinen ja painettu markkinointi kohdistettuna pääkaupunkiseudun ja Lahden seudun etätyöläisiin ja lapsiperheisiin.
- Edullinen tonttipolitiikka: Kunta tarjoaa määräajaksi erittäin edullisia tai jopa symbolisen hinnan (1 €) tontteja tietyin ehdoin (esim. rakentaminen 2 vuoden sisällä).
- Etätyöystävällinen kunta: Parannetaan valokuituyhteyksiä koko kunnassa, viestitään tehokkaasti etätyömahdollisuuksista.
Rahoitusmahdollisuuksia:
- Maaseuturahasto / EU:n Leader-ohjelma (esim. Uudenmaan Leader)
- ELY-keskuksen maaseudun kehittämisrahoitus
- Ympäristöministeriön MAL-rahoitus (asuminen ja yhdyskuntarakenne)
2.2 Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen
Toimenpiteet:
- Yrittäjäystävällinen kunta -ohjelma:
- Nopeat ja joustavat lupakäytännöt
- Kunnan "yhden luukun" yritysneuvonta yhteistyössä kehitysyhtiön tai Uusyrityskeskuksen kanssa
- Pienyrityskeskittymä Kirkkojärven läheisyyteen (esim. matkailu, hyvinvointi, luontopalvelut, kädentaitajat)
- Kokeilutuki ja tilat: Tarjotaan starttiyrittäjille kunnan omistamia tyhjillään olevia tiloja käyttöön kohtuukorvauksella
Rahoitusmahdollisuuksia:
- Business Finland – matkailu- ja innovaatiotuet
- ELY-keskus – yrityksen kehittämisavustus
- Leader-hankkeet: mikroyritysten tuki
- Suomen Kulttuurirahasto / säätiöt (esim. paikalliset elinkeinoinnovoinnit)
2.3 Kirkkojärven kehittäminen kunnan keskustan sydämeksi
Toimenpiteet:
- Kirkkojärvi-luontokeskus (moduulirakenteinen, siirrettävä rakennus): infopiste, kahvila, retkeilykartat, WC, vuokraamo (SUP-laudat, veneet, lumikengät)
- Järven ympäristön kevyt kehittäminen: laiturit, uimapaikat, valaistus, luontopolut, esteetön kulku
- Tapahtumakeskus Kirkkojärvelle: kesätapahtumat, markkinat, musiikki-illat
- Kunta-hallitsee yhteistyössä yhdistysten ja yritysten kanssa järvi-alueen ohjelmatarjontaa (osuuskunta tai yhdistys)
Rahoitusmahdollisuuksia:
- EU:n Green Infrastructure / LIFE-ohjelmat
- Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma
- Leader-ohjelman investointituet
- Kotimaiset säätiöt, kuten Koneen Säätiö tai Luonto-Liiton rahastot
3. MARKKINOINTISUUNNITELMA
Kohderyhmät:
- Etätyöläiset pääkaupunkiseudulta
- Nuoret lapsiperheet, jotka etsivät edullista asumista
- Luonto- ja rauhaa arvostavat seniorit
- Mikroyrittäjät ja luovan alan toimijat
Markkinointikanavat:
- Digitaalinen mainonta (Facebook, Instagram, Google Ads)
- Kuntien välinen vaihtokampanja (esim. "Vaihda Espoo Myrskylään")
- Lehti-ilmoitukset (Etelä-Suomen Sanomat, Helsingin Sanomat)
- Kunnan verkkosivujen uudistus: visuaalinen, mobiilioptimoitu, vahvasti tarinallinen sisältö (asukas- ja yrittäjätarinat)
- "Tervetuloa viikonlopuksi Myrskylään" -kokemuskampanja kutsuvieraille ja medialle
4. KUMPPANUUDET JA YHTEISTYÖT
- Leader-ryhmä: tukien koordinointi
- ELY-keskus: yritys- ja infrastruktuurituki
- Paikalliset yhdistykset ja kylätoimikunnat: tapahtumat ja talkoot
- Naapurikunnat (Orimattila, Porvoo, Lapinjärvi): yhteistyö matkailun, liikenteen ja yrittäjyyden kehittämisessä
- Yritykset ja osuuskunnat: Kirkkojärvi-kehityksen toteutus
5. AIKATAULU JA SEURANTA
Vuosi | Toimenpide | Vastuutaho | Rahoituslähde |
2025 | Suunnittelu, tonttikampanja, Kirkkojärven konsepti | Kunta + kumppanit | Kuntarahoitus, valmistelutukia |
2026 | Rakenteet järvelle, markkinointi alkaa | Kunta + Leader | EU / säätiöt |
2027–28 | Yrityskeskittymä, asumis- ja työpaikkatarjonnan laajennus | ELY + yrittäjät | Business Finland / ELY |
2029–30 | Seuranta, arviointi, jatkokehitys | Kunta | - |
6. MITTARIT
- Väkiluvun kehitys
- Tonttikauppojen määrä
- Uudet yritykset ja työpaikat
- Tapahtumien määrä ja kävijälaskurit Kirkkojärvellä
- Sidosryhmien tyytyväisyys
· 💰 Kustannusarvio Myrskylän kehitys- ja markkinointisuunnitelmalle (2025–2030)
Kehityskohde | Toimenpide | Kustannus (€) |
1. Asukasluvun kasvattaminen | Markkinointikampanja (3 vuotta) | 30 000 € |
Tonttikampanjan hallinnointi ja viestintä | 10 000 € | |
Valokuituverkon laajennus (osuuskuntamalli) | 50 000 € | |
Yhteensä | 90 000 € |
· | 2. Yritystoiminta ja työpaikat | Yritysneuvonta ja lupapalveluiden tehostus (osa-aikainen resurssi) | 25 000 € |
| | Tyhjien tilojen kunnostus ja käyttöönotto (5 tilaa) | 40 000 € |
| | Pienyrityskeskittymän infrastruktuuri (alue, vesi, sähkö) | 60 000 € |
| Yhteensä | | 125 000 € |
· | 3. Kirkkojärven kehittäminen | Luontokeskus (moduulirakennus + varustus) | 120 000 € |
| | Laiturit, uimapaikat, valaistus, luontopolut | 80 000 € |
| | Markkinointi ja tapahtumien koordinointi (3 vuotta) | 30 000 € |
| Yhteensä | | 230 000 € |
· | 4. Suunnittelu ja hallinto | Hankekoordinaattori (osa-aikainen, 5 v) | 75 000 € |
| | Hankehakemusten valmistelu ja konsultointi | 15 000 € |
| Yhteensä | | 90 000 € |
· Kokonaiskustannusarvio (2025–2030): 535 000 €
· 📍Rahoituslähteet ja tavoiteltavat osuudet:
Rahoituslähde | Tavoiteosuus | Arvioitu summa |
EU/Leader/ELY-rahoitus | 50–60 % | 270 000–320 000 € |
Säätiöt ja yksityiset avustukset | 10–15 % | 50 000–80 000 € |
Kunnan oma panos (työ + rahallinen) | 25–35 % | 135 000–185 000 € |
