Orpon hallituksen synkät luvut
Poimin tekoälyn avulla oheiset tiedot netistä ja kokosin blogiksi. Orpon hallituksen saavutukset numeroina ovat varsin synkkää luettavaa.
Julkinen velka on vain kasvanut
Valtiovarainministeriön (VM) arvion mukaan valtionvelka oli vuoden 2023 lopussa noin 156,2 miljardia euroa ja vuoden 2025 lopussa se olisi noin 181 miljardia euroa. Tämä tarkoittaa noin 24,8 miljardin euron lisäystä kahdessa vuodessa. Vuonna 2028 valtionvelan arvioidaan olevan noin 212 miljardia euroa, mikä tarkoittaisi yhteensä noin 55,8 miljardin euron lisäystä vuosina 2023–2028 .
Tämä velan kasvu johtuu pääasiassa julkisen talouden rakenteellisista alijäämistä, jotka ovat syntyneet muun muassa heikentyneistä talousnäkymistä, inflaatiosta ja palkkakustannusten noususta. VM:n mukaan valtionvelan suhde bruttokansantuotteeseen (BKT) nousisi noin 60 prosentista vuonna 2025 noin 63 prosenttiin vuonna 2028, mikä on yli EU:n suosituksen 60 prosentin rajan .Julkisyhteisöjen kokonaisvelka (sulautettu, EDP) oli vuonna 2023 noin 205,2 miljardia euroa ja sen arvioidaan nousevan noin 233,3 miljardiin euroon vuonna 2025 .
Tämä velan kasvu on herättänyt huolta talouden kestävyydestä pitkällä aikavälillä, ja VM on varoittanut, että ilman lisäsopeutustoimia velkasuhde voisi nousta jopa yli 90 prosenttiin vuonna 2028.
Työttömyys kasvanut ja työpaikkojen määrä romahtanut
Petteri Orpon hallituksen kaudella työttömyys on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2024 työttömiä oli keskimäärin 238 000, mikä oli 34 000 enemmän kuin vuonna 2023. Työttömyysaste nousi 8,4 prosenttiin, ollen 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna .
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 2024 noin 322 000, mikä oli 24 000 enemmän kuin vuotta aiemmin . Pitkäaikaistyöttömyys on myös kasvanut: vuonna 2024 pitkäaikaistyöttömiä oli noin 106 000, ja määrä ennustetaan nousevan 112 000:een vuoteen 2026 mennessä .
Syyskuussa 2024 työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut 30 000:lla vuoden takaisista luvuista 297 900:een, samalla kun avointen työpaikkojen määrä oli puolittunut edellisvuodesta.
Näiden tilastojen valossa on selvää, että työttömyys on kasvanut merkittävästi Orpon hallituksen kaudella.
Petteri Orpon hallituksen kauden (kesäkuu 2023 – kesäkuu 2025) aikana Suomen yritysmarkkinoilla on koettu merkittävä konkurssiaalto. Konkurssien määrä on noussut huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna, mikä heijastaa talouden rakenteellisia haasteita ja heikentynyttä liiketoimintaympäristöä.
Konkurssit lisääntyneet Orpon hallituskauden aikana
2023: Konkurssiin haettiin yhteensä 2 681 yritystä, mikä oli 26 % enemmän kuin edellisvuonna. Tämä oli suurin määrä 2000-luvulla ennen vuotta 2024.
2024: Konkurssiin haettiin 3 475 yritystä ja 9 kuolinpesää, mikä oli 5 % enemmän kuin edellisvuonna. Tämä luku oli lähes 2000-luvun ennätys.
2025 (tammikuu): Tammikuussa pantiin vireille 381 konkurssia, mikä oli 83 enemmän kuin vuotta aiemmin ja suurin määrä sitten vuoden 1997 lokakuun.
📈 Konkurssien kasvu edellisiin vuosiin verrattuna
2021: Konkurssiin haettiin 2 473 yritystä.
2022: Konkurssiin haettiin 2 026 yritystä.
2023: Konkurssiin haettiin 2 681 yritystä.
2024: Konkurssiin haettiin 3 475 yritystä ja 9 kuolinpesää.
Näin ollen Orpon hallituskauden ensimmäisen kahden vuoden aikana konkurssien määrä on kasvanut merkittävästi verrattuna edellisiin vuosiin. Erityisesti vuonna 2024 konkurssien määrä nousi historiallisen korkealle tasolle, mikä viittaa talouden rakenteellisiin haasteisiin ja heikentyneeseen liiketoimintaympäristöön.
🏗️ Toimialakohtaiset erot
Rakennusala: Rakennusalan yrityksiä haettiin konkurssiin 47 kappaletta vuonna 2024, mikä oli vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä viittaa mahdolliseen elpymiseen rakennusalalla.
Muut palvelut: Muiden palvelualojen, kuten informaatio- ja viestintäpalveluiden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kiinteistönvälityksen, osuus konkurssihakemuksista oli merkittävä.
🔍 Yhteenveto
Orpon hallituksen kauden aikana yritysmarkkinoilla on koettu merkittävä konkurssiaalto, joka on heijastanut talouden rakenteellisia haasteita ja heikentynyttä liiketoimintaympäristöä. Vaikka rakennusalalla on nähtävissä mahdollisia merkkejä elpymisestä, muiden palvelualojen osuus konkurssihakemuksista on ollut merkittävä. Tämä viittaa siihen, että talouden elpyminen on epätasaista eri toimialoilla.
Petteri Orpon hallituksen kaudella työttömyys on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2024 työttömiä oli keskimäärin 238 000, mikä oli 34 000 enemmän kuin vuonna 2023. Työttömyysaste nousi 8,4 prosenttiin, ollen 1,2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin edellisvuonna .
Työ- ja elinkeinoministeriön ennusteen mukaan työttömiä työnhakijoita oli joulukuussa 2024 noin 322 000, mikä oli 24 000 enemmän kuin vuotta aiemmin . Pitkäaikaistyöttömyys on myös kasvanut: vuonna 2024 pitkäaikaistyöttömiä oli noin 106 000, ja määrä ennustetaan nousevan 112 000:een vuoteen 2026 mennessä .
Syyskuussa 2024 työttömien työnhakijoiden määrä oli noussut 30 000:lla vuoden takaisista luvuista 297 900:een, samalla kun avointen työpaikkojen määrä oli puolittunut edellisvuodesta.
Näiden tilastojen valossa on selvää, että työttömyys on kasvanut merkittävästi Orpon hallituksen kaudella.
Petteri Orpon hallituksen kauden (kesäkuu 2023 – kesäkuu 2025) aikana Suomen yritysmarkkinoilla on koettu merkittävä konkurssiaalto. Konkurssien määrä on noussut huomattavasti edellisiin vuosiin verrattuna, mikä heijastaa talouden rakenteellisia haasteita ja heikentynyttä liiketoimintaympäristöä.
Konkurssit lisääntyneet Orpon hallituskauden aikana
2023: Konkurssiin haettiin yhteensä 2 681 yritystä, mikä oli 26 % enemmän kuin edellisvuonna. Tämä oli suurin määrä 2000-luvulla ennen vuotta 2024.
2024: Konkurssiin haettiin 3 475 yritystä ja 9 kuolinpesää, mikä oli 5 % enemmän kuin edellisvuonna. Tämä luku oli lähes 2000-luvun ennätys.
2025 (tammikuu): Tammikuussa pantiin vireille 381 konkurssia, mikä oli 83 enemmän kuin vuotta aiemmin ja suurin määrä sitten vuoden 1997 lokakuun.
📈 Konkurssien kasvu edellisiin vuosiin verrattuna
2021: Konkurssiin haettiin 2 473 yritystä.
2022: Konkurssiin haettiin 2 026 yritystä.
2023: Konkurssiin haettiin 2 681 yritystä.
2024: Konkurssiin haettiin 3 475 yritystä ja 9 kuolinpesää.
Näin ollen Orpon hallituskauden ensimmäisen kahden vuoden aikana konkurssien määrä on kasvanut merkittävästi verrattuna edellisiin vuosiin. Erityisesti vuonna 2024 konkurssien määrä nousi historiallisen korkealle tasolle, mikä viittaa talouden rakenteellisiin haasteisiin ja heikentyneeseen liiketoimintaympäristöön.
🏗️ Toimialakohtaiset erot
Rakennusala: Rakennusalan yrityksiä haettiin konkurssiin 47 kappaletta vuonna 2024, mikä oli vähemmän kuin edellisvuonna. Tämä viittaa mahdolliseen elpymiseen rakennusalalla.
Muut palvelut: Muiden palvelualojen, kuten informaatio- ja viestintäpalveluiden, rahoitus- ja vakuutustoiminnan sekä kiinteistönvälityksen, osuus konkurssihakemuksista oli merkittävä.
🔍 Yhteenveto
Orpon hallituksen kauden aikana yritysmarkkinoilla on koettu merkittävä konkurssiaalto, joka on heijastanut talouden rakenteellisia haasteita ja heikentynyttä liiketoimintaympäristöä. Vaikka rakennusalalla on nähtävissä mahdollisia merkkejä elpymisestä, muiden palvelualojen osuus konkurssihakemuksista on ollut merkittävä. Tämä viittaa siihen, että talouden elpyminen on epätasaista eri toimialoilla.
Aku Eronen
@somevaari
 |
