HYVINVOINTISUUNNITELMA ja talousarvio 2026–2029: ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE
Pistin mainion tekoälyn hommiin ja tein oheisen suunnitelman, Saa vapaasti käyttää tai olla käyttämättä. Itä-Uudenmaan hyvinvointialue on yhtenä kolmesta joutumassa arviointimenettelyyn. Hyvinvointialueen joutuminen arviointimenettelyyn tarkoittaa, että valtion viranomaiset - erityisesti valtiovarainministeriö - alkavat seurata alueen taloutta normaalia tarkemmin, koska alueen taloudellinen tilanne on heikentynyt tai vaarassa heiketä merkittävästi.
HYVINVOINTISUUNNITELMA
2026–2029: ITÄ-UUDENMAAN HYVINVOINTIALUE
1. Strategiset
lähtökohdat ja tavoitteet
- Tavoite:
Parantaa väestön hyvinvointia ja terveyttä kustannustehokkaasti,
ennakoivasti ja yhdenvertaisesti.
- Arvot:
Asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus, ennakoivuus, kustannuskurinalaisuus.
- Yhteensopivuus:
Hyvinvointialuestrategia ja valtakunnalliset ohjausasiakirjat (STM, THL).
2. Väestöanalyysi
ja palvelutarpeiden ennakointi
- Ikääntyvä
väestö erityisesti Loviisassa ja Porvoossa → painopiste kotona asumisen
tukemisessa.
- Kielellinen
kaksikielisyys → palvelut suomeksi ja ruotsiksi.
- Maahanmuuttajien
kasvu erityisesti Porvoon seudulla → kulttuurisensitiivinen
palvelukehitys.
- Lapsiperheköyhyys
ja mielenterveyspalveluiden kuormitus (nuoret) → matalan kynnyksen
palveluiden vahvistaminen.
Toimenpiteet:
- Hyvinvointivaikutusten
arviointi (HVA) jokaisen merkittävän päätöksen yhteydessä.
- Paikkatietoanalytiikka
ja palvelutarve-ennusteet (esim. Sotkanet, THL-tilastot, TEAviisari).
3. Kustannustehokkuuden
strategiat
- Digipalveluiden
laajentaminen: etävastaanotot, mobiilisovellukset,
tekoälyavusteinen neuvonta (esim. mielenterveyspalveluissa).
- Palveluintegraatio:
yhdistetyt sosiaali- ja terveyspalvelutiimit, erityisesti perhekeskuksissa
ja ikäihmisten palveluissa.
- Ennaltaehkäisyyn
panostaminen: esim. liikunta- ja ravitsemusohjelmat,
koulujen oppilashuollon vahvistaminen.
- Yhteistyö
kolmannen sektorin kanssa: valjastetaan järjestöt ja seurakunnat
tukipalveluihin.
- Ostopalvelujen
ja ulkoistusten kriittinen arviointi:
siirrytään pitkäaikaisista kalliista sopimuksista omaan tuotantoon, jos
mahdollista.
4. Kriittiset
toiminnot ja vaikuttavuustavoitteet
|
Toiminto |
Tavoite |
Mittari |
Keinot |
|
Mielenterveyspalvelut |
30 %
nopeampi hoitoon pääsy |
Jonotusajat,
asiakastyytyväisyys |
Terapiatakuu,
digipalvelut, hoitotakuun toteutus |
|
Ikäihmisten
kotihoito |
80 % asuu
kotona 75-vuotiaista |
Kotihoidon
peittävyys, asiakasvaikuttavuus |
Kotiin
vietävät palvelut, robotiikka, omaishoidon tuki |
|
Lastensuojelun
ennaltaehkäisy |
Lastensuojeluilmoitusten
väheneminen 10 % |
Ilmoitusten
määrä, perhetyön laatu |
Perhekeskukset,
varhainen tuki, neuvolayhteistyö |
|
Työikäisten
työkyky |
20 % kasvu
työkykyarvioihin pääsyssä |
Kuntoutuksen
nopeus |
Työkykykoordinaattorit,
TE-yhteistyö, TYP-verkosto |
5. Rahoitus ja
budjettikuri
- Talouden
tasapainottaminen vuosittain:
- Rakenteelliset
uudistukset ja ICT-investoinnit pitkän aikavälin säästöihin.
- Sitova
alijäämän kattamissuunnitelma.
- Kustannusvertailu
muihin hyvinvointialueisiin (esim. kustannus/asukas).
6. Seuranta ja
raportointi
- Vuotuiset
mittariraportit aluevaltuustolle ja
hyvinvointilautakunnalle.
- Asiakaspalautekyselyt, THL:n
Hyvinvointikertomuksen käyttö.
- Avoin
data: julkinen dashboard, jolla seurataan
tavoitteiden toteumaa (sosiaalinen tilivelvollisuus).
🛡️ Miten
vältetään tarkkailuun joutuminen?
Valtiovarainministeriö voi asettaa
hyvinvointialueen tarkkailuun, jos se ei kykene pitämään talouttaan
tasapainossa. Vältetään seuraavilla keinoilla:
- Ennakoiva
taloussuunnittelu – realistinen talousarvio, jossa
rakenteelliset uudistukset näkyvät säästöinä jo suunnitelmakaudella.
- Alijäämän
kattamissuunnitelma – selkeä ja uskottava suunnitelma
alijäämien kattamiseksi alle 4 vuodessa.
- Toiminnan
ja talouden integraatio – strategiset tavoitteet sidottu euroihin
(esim. vaikuttavuusinvestoinnit).
- Aktiivinen
viestintä valtion suuntaan – dialogi STM:n, VM:n ja Valtiontalouden
tarkastusviraston (VTV) kanssa.
- Ulkoisen
arvioinnin hyödyntäminen – esim. KPMG tai Deloitte analysoi talouden
tasapainottamisohjelman uskottavuuden.
✅ Yhteenveto
Hyvinvointisuunnitelma 2026–2029 yhdistää
kustannustehokkuuden ja vaikuttavuuden:
- Painopiste
ennaltaehkäisyssä, digipalveluissa ja palveluintegraatiossa.
- Kattava
väestö- ja palveluanalyysi taustalla.
- Hyvä raportointi, mittaristo ja talouden tasapainotus suojaavat valtiolliselta tarkkailulta.
📊 TALOUSARVIO
2026–2029 (miljoonaa euroa)
|
Vuosi |
Toimintamenot |
Kehittämisinvestoinnit |
Säästöpotentiaali |
Nettomenot |
Selite |
|
2026 |
750 M€ |
20 M€ |
-15 M€ |
755 M€ |
Digipalveluiden
laajennus, perhekeskusten vahvistus |
|
2027 |
760 M€ |
15 M€ |
-25 M€ |
750 M€ |
Ennaltaehkäisyn
vaikutukset alkavat näkyä, ostopalveluiden vähentäminen |
|
2028 |
770 M€ |
10 M€ |
-35 M€ |
745 M€ |
Palvelurakenteen
kevennys, kotihoidon optimointi, tehokas hoitotakuu |
|
2029 |
780 M€ |
8 M€ |
-45 M€ |
743 M€ |
Vakiintunut
digitaalinen toimintamalli ja yhteisölliset palvelut |
Huomio:
·
Toimintamenot sisältävät henkilöstökulut,
palvelutuotannon, tukipalvelut, asiakaspalvelut jne.
·
Kehittämisinvestoinnit kattavat
digipalvelut, koulutukset, tilamuutokset, integraatiohankkeet.
·
Säästöpotentiaali syntyy mm.
hoitoon pääsyn nopeutumisesta, palveluintegraatiosta, digitalisaatiosta ja
kolmannen sektorin vahvistamisesta.
📌 Kriittiset
reunaehdot budjetoinnissa
- Inflaatiovaraus:
vuosittainen 1,5–2 % menojen nousu varauduttu toimintamenoihin.
- ICT-hankkeet
jaksotetaan vuosille 2026–2028, minkä jälkeen
ylläpitokustannukset sisältyvät toimintaan.
- Henkilöstörakenteen
uudistus (mm. hoiva-avustajien käyttö, etätyö)
vähentää pitkällä aikavälillä painetta palkkakuluihin.
- Valtionavustukset (esim.
digihankkeet, terapiatakuu) voivat kattaa osan kehittämisinvestoinneista.
🎯 Taloussuunnittelun
tavoitteet vuoteen 2029 mennessä
- Alijäämän
purku suunnitelmallisesti ilman massiivisia leikkauksia.
- Talous
tasapainossa vuoden 2029 loppuun mennessä.
- Vuosikatteen
riittävyys investointeihin ilman lisävelkaantumista.
- Ei
valtion tarkkailuun joutumista.
