Kinuskillaan kannattaa tulla kauempaakin


Kellokosken vanhan ruukin kätköissä sijaitsevaan Kinuskillaan ei todellakaan eksy vahingossa. Paikka sijaitsee syrjässä jopa Kellokosken kylän valtaväylältä. Yrittäjä onkin tehnyt paikasta sellaisen, että se kannattaa etsiä. Vanhaa tehdasrakennusta ei myöskään ole yritetty väkisin saada näyttämään uudelta ja trendikkäältä: kalustus näyttää sieltä täältä haalitulta ja terassina toimii vanha raunio.

Kinuskillan salaisuus piilee omassa leipomossa ja konditoriassa. Kakkutiski on niin kutsuva, että sen ohi on todella vaikea mennä.
Myös lounaat ja varsinkin lauantaibrunssi ovat niin houkuttelevia, että ne, jotka eivät ole brunssille tajuneet tehdä pöytävarausta etukäteen, eivät mahdu sisään.
 Lähiruokaa saadaan mm. pihalla olevista viljelylaatikoista ja sieltä ovat peräisin myös annosten ja vesikannujen koristeina olevat kukat.                                                                              
Voisi sanoa, että Kinuskilla on elämys silmille ja makuaistille. Kellokosken kesäsoiton aikaan se oli myös elämys korville, kun siellä järjestettiin pienimuotoisia konsertteja.
Tässä esiintymässä Hanna Pakarinen.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Valaistus

Potkut

Joulutaikaa