Sodan uhka otettava vakavasti

Sekä Venäjällä että Yhdysvalloissa on presidenttinä arvaamaton ja laajenemishaluinen tyranni. Tämän vuoksi ja Ukrainan sodan vuoksi lähes kaikki maat kasvattavat puolustusmenojaan ja hankkivat aseita. Historia osoittaa, että sodat toistuvat aika ajoin. Nytkin se on edessä, kyse on vain siitä, paljonko meillä on aikaa.

Tinasotilaita.

Miksi uhkaavasta sodasta ei puhuta, vaikka kaikki sitä ajattelevat? Sota-aikana tärkeässä roolissa oleva pelastustoimi kuuluu hyvinvointialueille. Vaikka meillä valmiudesta on huolehdittu varsin hyvin kautta aikojen hallituksen väristä riippumatta, kriisivalmius ja pelastustoimi on päivitettävä nopeasti vallitsevaa uhkaa vastaavaksi ja jokaisen kunnan tilanne on huomioitava tässä. Terveysasemia ei saa sulkea enää yhtään ja suljettujen avaamista uudelleen on harkittava tätä taustaa vasten. Kansalaisia on myös informoitava aktiivisesti pelastuspalvelujen sijainnista ja toiminnasta ja miten pitää toimia eri tilanteissa. 

Kysyin tekoälyltä Suomen historiaa sotiin osallistumisesta tuhannen vuoden ajalta, ja sen antama vastaus on aika karua luettavaa. Jokaisella vuosisadalla on sodittu. Nyt viimeisestä sodasta on 80 vuotta.

Suomen sodat

Keskiaika ja Ruotsin vallan aika (1100–1809)

  1. Ensimmäinen ristiretki (n. 1150-luku) – Ruotsalaisten tekemä sotaretki Suomeen kristinuskon levittämiseksi.
  2. Toinen ristiretki (n. 1249–1250) – Birger Jaarlin johtama sotaretki Hämeeseen.
  3. Kolmas ristiretki (n. 1293–1295) – Ruotsin hyökkäys Karjalaan Novgorodia vastaan.
  4. Ruotsin–Novgorodin sodat (1200–1300-luvuilla) – Useita yhteenottoja, mm. Pähkinäsaaren rauha (1323) määritteli rajoja.
  5. Ruotsin ja Venäjän sodat (1400–1500-luvut) – Mm. vuonna 1495–1497 käyty ”Viipurin pamaus” -taisteluun liittynyt sota.
  6. Kustaa Vaasan sodat (1520–1550-luvut) – Suomen alueella käytiin levottomuuksia uskonpuhdistuksen aikana.
  7. Ruotsin ja Venäjän Liivinmaan sota (1558–1583) – Taisteluita myös Suomen alueella.
  8. Klaus Flemingin nuijasota (1596–1597) – Talonpoikaiskapina ruotsalaista sotahallintoa vastaan.
  9. Ruotsin ja Venäjän 1600-luvun sodat – Mm. Inkerin sota (1610–1617), jonka tuloksena Ruotsi sai laajoja alueita idästä.
  10. Suurvalta-ajan sodat – Mm. 30-vuotinen sota (1618–1648), jossa suomalaisia hakkapeliittoja taisteli Keski-Euroopassa.
  11. Suurten Pohjan sotien aika (1700–1721) – Suuri Pohjan sota, joka päättyi Suomen miehitykseen (Isoviha).
  12. Hattujen sota (1741–1743) – Venäjän ja Ruotsin välinen sota, jossa Turku ja Helsinki miehitettiin (Pikkuviha).
  13. Kustaa III:n sota (1788–1790) – Suomen alueella taisteltiin mm. Ruotsinsalmen meritaisteluissa.

Suomen sodan aika ja autonomian aika (1809–1917)

  1. Suomen sota (1808–1809) – Ruotsin ja Venäjän välinen sota, jonka seurauksena Suomesta tuli Venäjän autonominen suuriruhtinaskunta.
  2. Krimin sota (1853–1856) – Englantilais-ranskalainen laivasto hyökkäsi Suomen rannikolle mm. Bomarsundin linnoitukseen.

Itsenäisyyden aika (1917–nykyhetki)

  1. Suomen sisällissota (1918) – Punaisten ja valkoisten välinen sota Suomen itsenäistymisen jälkeen.
  2. Heimosodat (1918–1922) – Suomalaiset vapaaehtoiset osallistuivat Karjalan ja Vienan vapaussotiin.
  3. Talvisota (1939–1940) – Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen ja ankara talvinen puolustussota.
  4. Jatkosota (1941–1944) – Suomen hyökkäys Neuvostoliittoon Saksan rinnalla ja myöhempi puolustustaistelu.
  5. Lapin sota (1944–1945) – Suomi taisteli Saksaa vastaan Pohjois-Suomessa.
Kuvassa blogin kirjoittaja ja molempien vaalien ehdokas, keskustan Aku Eronen, Myrskylä, Itä-Uusimaa.


Blogin kirjoittaja Aku Eronen.







Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ravintola Kappelin historiaa

Kuva
Ravintola Kappeli Helsingin keskustassa avattiin samana päivä kuin marsalkka Mannerheim syntyi. Kappelin sisäänkäynti - komeaa arkkitehtuuria. Ensi vuonna (2017) Suomi täyttää 100  vuotta, mutta  ravintola Kappeli jo peräti 150 vuotta.   Ravintola Kappeli avattiin siis jo noin 37 vuotta aiemmin, ennen kuin esimerkiksi  Eugen Schauman  ampui Nikolai Bobrikovin ja sen jälkeen itsensä senaatin portailla. Kappeli on vanha, perinteikäs ravintola. Kappelin salista on avarat näkymät Esplanadille Seuraavassa poimintoja Kappelin historiasta sen omalta kotisivulta:  1840 sokerileipuri Jerngren rakennutti Helsingin Esplanadille myyntikojun, jossa myytiin leivoksia ja limonaadia. Tätä ylevää ja hieman kirkkoa muistuttavaa rakennusta alettiin pian kutsua Kappeliksi.   Puinen myyntikoju kuitenkin ränsistyi nopeasti ja tilalle oli rakennettava uutta – Hampus Dahlströmin suunnittelema uusi Kappeli avattiin sinä samaisena päivänä kun M...
Lue lisää

Serena

Kuva
Kun lapsenlapsilta oli enää muutama päivä kesälomaa jäljellä ennen koulujen alkamista, isoisänä mietin, mikä olisi mukava tapa juhlistaa sitä. Koska sää oli ollut epävakaata lähes koko kesän, katseeni kääntyi vesipuisto Serenaan. Siellähän on myös suuri sisähalli altainen ja liukumäkineen, eikä niiden käyttö ole säästä riippuvainen. Siis Serenaan! Päätin, että nyt otetaan ilo irti kunnolla ja varasin myös 6-8 hengen mökin meille. Hirsimökki oli kohtuuhintainen ja erittäin hyvin varusteltu. Astioiden ja liinavaatteiden lisäksi siinä oli mm. takka ja saunakin. Kuinka ollakaan, meille sattui vierailun ajaksi kauniin aurinkoiset ja lämpimät kesäpäivät! Pääsimme nauttimaan siis myös ulkoaltaista ja ulkotilojen lukuisista liukumäistä jäätelökioskiakaan unohtamatta. Voi sitä lasten riemua! Joka mäestä melkein piti laskea kerta toisensa jälkeen! Kaikkein hurjimmat jätimme vielä väliin. Ehkä muutaman vuoden kuluttua kun tytöt kasvavat. Kaikista huimin kokemus oli tilaamani vaijeriliuku...
Lue lisää

Myrskylän viiden vuoden kehityssuunnitelma

Kuva
 Valjastin tekoälyn käyttööni ja laadin sen avulla oheisen, viiden vuoden kehityssuunnitelman Myrskylälle ja sille myös kustannusarvion ja kartoituksen rahoitusmahdollisuuksista. Tekoäly on työkalu, kuten moottorisaha sähkövatkain tai tietokone. Se on uusi työkalu, mutta senkin käytön voi oppia. Suunnitelmassa on huomioitu kunnan tiukka taloudellinen tilanne.  Aku Eronen Myrskylän vaakuna. Tässä on kehitys- ja markkinointisuunnitelma Myrskylän kunnalle, jonka tavoitteena on : Asukasmäärän kasvattaminen Yritystoiminnan ja työpaikkojen lisääminen Kirkkojärven hyödyntäminen kunnan keskustan elävöittämisessä Kaikki toimet on suhteutettu Myrskylän tiukkaan taloustilanteeseen ja painottavat ulkopuolisen rahoituksen, erityisesti EU- ja kotimaisen hankerahoituksen hyödyntämistä. MYRSKYLÄN KEHITYS- JA MARKKINOINTISUUNNITELMA 2025–2030 1. STRATEGISET TAVOITTEET Väkiluvun kasvu: +10 % vuoteen 2030 mennessä (n. +200 uutta asukasta) Uusien työpaikkojen syntyminen: +50 uutta työpaikkaa Yrit...
Lue lisää