Elinvoimaisuuden parantaminen Itä-Uudellamaalla

Myrskylä ja Itä-Uudenmaan hyvinvointialue ovat alueita, joissa talouden tiukkuus haastaa jokapäiväistä elämää, mutta me emme saa antaa periksi. Tuntemattoman sotilaan sanoin, ei saa jäädä tuleen makaamaan, se tietäisi varmaa näivettymistä. Talouden tiukkuus ei saa estää meitä etsimästä uusia, innovatiivisia ratkaisuja elinvoimaisuuden parantamiseksi. 

Innovatiivisuudella ja yhteistyöllä vahvuudet käyttöön

On panostettava paikalliseen ja alueelliseen yhteistyöhön. Julkinen sektori, yritykset ja kansalaisyhteiskunta voivat yhdessä löytää paitsi säästöjä, myös uusia toimintamalleja, jotka tukevat alueen kehitystä. Esimerkiksi yhteisomisteiset hankkeet ja palveluiden jakaminen voivat tuoda merkittäviä säästöjä, kun pyritään turvaamaan peruspalvelut kaikille. Innovatiivisuus on avainasemassa. Pienen budjetin puitteissa on tärkeää etsiä uusia tapoja hyödyntää olemassa olevia resursseja. Yksin ei kukaan saa aikaan parannusta. Tarvitaan ihmisiä, joilla on rohkeutta tehdä aloitteita ja yhteistyökykyä.

Digitalisaation hyödyntäminen voi osaltaan tuoda tehokkuutta esimerkiksi hallinnon palveluprosesseihin, jolloin varoja voidaan käyttää suoremmin asukkaiden hyvinvoinnin edistämiseen. Lisäksi alueen kulttuuri- ja luontoarvot ovat vahvuuksia, joista voidaan rakentaa vetovoima- ja matkailustrategioita, jotka parantavat sekä taloutta että elämänlaatua.

Koulutuksella kilpailukykyä

Pitää myös investoida ihmisiin. Koulutuksen ja työpaikkakoulutuksen lisääminen on pitkällä aikavälillä kustannustehokasta, sillä osaavan työvoiman kasvu parantaa alueen kilpailukykyä ja houkuttelevuutta. Vaikka julkisilla varoilla on rajallisesti mahdollisuuksia, esimerkiksi yhteistyö paikallisten oppilaitosten ja yritysten kanssa voi tuoda mukanaan uusia ratkaisuja myös osaamisen kehittämiseksi. On myös tärkeää pitää yllä avointa keskustelua ja kuulla asukkaiden näkemyksiä. Päättäjät eivät saa pelätä kritiikkiä, onhan kritiikki olennainen osa avointa ja demokraattista päätöksentekoa. Kansalaisfoorumit ja digitaaliset palvelut voivat toimia siltana päätöksenteon ja kansalaisten välillä, jolloin voidaan löytää yhteisiä ratkaisuja niin palveluiden järjestämisessä kuin uusien kehityshankkeiden suunnittelussa.

Parempi tulevaisuus on mahdollista

Vaikka rahaa on vähän, meillä on silti mahdollisuus muuttaa ajattelutapaamme ja löytää kestävän kehityksen ratkaisuja.

Miksi puhun niin paljon elinvoimaisuudesta? Miksi muka elinvoimaisuuden parantaminen tukisi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä? Tässä on jo vähän toistoakin, mutta näistä syistä:

1. Väestön hyvinvoinnin edistäminen - Kun alueella panostetaan elinvoimaan esimerkiksi työpaikkojen, koulutuksen ja sosiaalisen osallisuuden kautta, asukkaat pysyvät terveempinä ja tarvitsevat vähemmän sote-palveluja.
2. Palveluiden kysynnän hallinta - Ennaltaehkäisevät toimet, kuten terveysneuvonta, liikuntamahdollisuudet ja mielenterveyden tukeminen, voivat vähentää raskaampien ja kalliimpien palveluiden tarvetta.
3. Vetovoiman ja työvoiman saatavuuden parantaminen - Elinvoimainen alue houkuttelee sote-alan ammattilaisia, mikä auttaa ehkäisemään henkilöstöpulaa ja parantaa palveluiden saatavuutta.
4. Taloudellinen kestävyys - Kun alueen talous ja yritystoiminta kehittyvät, verotulot kasvavat, mikä antaa hyvinvointialueelle enemmän resursseja palveluiden järjestämiseen.
5. Palveluiden kehittäminen paikallisiin tarpeisiin - Elinvoimaisuuden lisääminen voi tukea innovatiivisia sote-ratkaisuja, kuten digitalisaatiota ja uusia palvelumalleja, jotka tehostavat toimintaa ja parantavat palveluiden saavutettavuutta.

Näin elinvoimaisuuden vahvistaminen ja sote-palvelujen järjestäminen kulkevat käsi kädessä, luoden kestävämmän ja paremmin toimivan hyvinvointialueen ja kunnan.

Aku Eronen, Myrskylä, Itä-Uusimaa, alue-, ja kuntavaaliehdokas, Keskusta