Reformaatio

Siitä kun Martin Luther kiinnitti 95 teesiään Witten­bergin kirkon oveen 31. lokakuuta 1517 tulee tänään kuluneeksi viisisataa vuotta. Teeseistä syntyi luterilaisuus ja ne mullistivat silloisen uskonelämän. 


Voisi kai sanoa, että sen ajan kirkkoon oli pesiytynyt väärinkäytöksiä, se oli korruptoitunut, kaupallistunut ja suorastaan myynyt periaatteensa. Mitä muuta voi sanoa toiminnasta, jossa syntejäänkin voi ostaa anteeksi?
Tuosta ajasta kirkko on kulkenut pitkän matkan, kuten koko ihmiskunta. Paljon on tapahtunut ja muuttunut.
Kun tarkastelee tätä päivää, tämän päivän maailmaa ja tämän päivän Suomea, sitä kysyy itseltään, tarvittaisiinko uusi Luther?
Nykyään vannotaan globaalisuuden perään ja sinänsä varsin hyvin toimivasta markkinataloudesta,  vapaasta kilpailusta, on tullut melkein jumala. Tällaisissa oloissa vahvat pärjäävät, miten käy muiden? Tätä menoa seuratessa joutuu myös kysymään, onko jälleen kaikki kaupan? No, ei nyt synnit sentän, mutta esimerkiksi ihmisoikeudet tuntuvat olevan joskus kevyttä tavaraa, jos ja kun ne joutuvat vastakkain talousasioiden kanssa.
Sairaiden ja apua tarvitsevien auttamisesta on tehty ja ollaan laajenevasti tekemässä liiketoimintaa, bisnestä. Vai mitä muuta Suomessa vireillä oleva sote-uudistus on?

Entä sitten aikamme kirkko? Kirkko organisaationa on aina ollut jäykkä ja hitaasti uudistuva. Se on sitä yhä. Ajatellaaan nyt vaikka miten kauan piti painia naispappeuden kanssa, ennen kuin se hyväksyttiin. Vasta tänään jää eläkkeelle ensimmäinen naispiispamme Irja Askola.
Ehkä haasteellisin kysymys meidän aikamme lutherilaiselle kirkolle on samaa sukupuolta olevien vihkiminen avioliittoon. Se jakaa papistoa niin, että pitäisin mahdollisena, että kirkko luopuu kokonaan tästä vihkimisoikeudestaan. 

Kirkko tekee paljon muutakin kuin kastaa, pitää rippikoulua, vihkii ja hautaa. 
Seurakuntien diakonia tekee laajaa sosiaalista palvelu-, ja avustustyötä vähäosaisten elämän helpottamiseksi. Tästä toiminnasta nykyistä parempi viestittäminen saattaisi tuoda kirkolle "paluumuuttajia". Edellä mainitut haasteelliset kysymykset naispappeudesta ja ns. homoliitoista kun ovat johtaneet varsin laajoihin kirkosta eroamisiin.

Paljon on muuttunut viidessäsadassa vuodessa, vaikkakin muutokset ovat olleet hitaita. Kirkon pitää edelleen elää ajassaan ja kyetä uudistuksiin, tai sen kuihtuminen jatkuu. 

Kirkon ydinsanoma on armo ja se pysyy. Se ei muutu.







Kirjoittaja on Aku Eronen, Somevaari
Kotisivu: http://www.somevaari.fi/
Mikä ihmeen Somevaari: Tästä klikkaamalla selviää



Tämän blogin suosituimmat tekstit

Potkut

Joulutaikaa

Kiitollisuus