Avoimuus kuntapolitiikassa

Onko avoimuus pienten kuntien kunnallispolitiikassa pelkkä klisee? Jos keskusteluilmapiiri on ummehtunutta, se kaipaa tuulettamista. On kevätsiivouksen aika.

Seurattuani muutaman vuoden ajan kotikunnassani käytyjä keskusteluja, minulle on tullut mielikuva, että täkäläisessä  kunnallispolitiikassa ja kunnan päätöksenteossa ei kannusteta osallistavaan ja avoimeen keskusteluun. Joskus tuntuu jopa, että julkinen  keskustelu halutaan tukahduttaa ja suorastaan kieltää. Kritiikki otetaan usein henkilökohtaisena loukkauksena ja hyökkäyksenä, eikä näytetä ymmärtävän sen näköaloja ja mahdollisuuksia laajentavaa vaikutusta. Ei ymmärretä, tai ei haluta myöntää, että kritiikki tai muutosesitykset voivat joskus johtaa kunnan ja kuntalaisten kannalta parempiin ratkaisuihin.

En ota tähän yhtään esimerkkiä, koska se voitaisiin tulkita johonkin yksittäiseen henkilöön kohdistuvaksi arvosteluksi. Kritisoin tässä koko keskustelukulttuuria, en henkilöitä. 

Tekee mieli mainita tässä yhteydessä myös perustuslaki, jossa sananvapaus ja mielipiteen ilmaisun vapaus on turvattu, eikä sen yli kävele edes maan hallitus tai presidenttikään. 

Isoissa kunnissa tällainen keskustelun tukahduttaminen ei olisi mitenkään mahdollista. Kaikkia olisi mahdotonta hiljentää. Mietin, mahtaakohan tällainen olla yleisempääkin  pienissä kunnissa, jossa kunnallispoliittinen valta saattaa pysyä muutaman "mahtisuvun" hallussa jopa vuosikymmeniä? On totuttu, että tehdään mukisematta niin kuin "Isot Pojat ehdottavat"? Ollaan jotain kautta liian sidoksissa näihin tahoihin, että uskallettaisiin vastustaa vaikka esitystä pidettäisiin huonona, tai ainakin puutteellisena tai muutoksia kaipaavana? 

Eikö ymmärretä, että mahdollisimman laaja osallistaminen ja avoin keskusteluilmapiiri ovat pienten kuntien tulevaisuuden kannalta elinehto? 

Keskustelun rajoittaminen tai suoranainen tukahduttaminen ei ole sopivaa länsimaisessa, avoimessa ja demokraattisessa kunnassa. Ikävä sanoa, mutta tyyli on kuin Putinin tai Kim Jong-unin oppikirjoista. 
Tutkin vähän kotikuntani valtuustossa edustettuina olevien puolueiden verkkosivustoja ja katsoin mitä siellä sanotaan aiheesta. Alla poimintoja niiltä.

Keskusta (oma puolueeni):

Asioista saa olla myös eri mieltä. Puolue voi toki luulla toimivansa vain lakimuutoksina ja valtuuston nuijan kopautuksina. Silloin se unohtaa kuitenkin syvimmän olemuksensa, keskustelun ja yhteen tulemisen merkityksen.

Kokoomus:

Kokoomus haluaa kehittää Suomea vapaaseen, länsimaiseen yhteiskuntajärjestykseen perustuvana avoimena yhteiskuntana, jossa yksilönvapaus ja ihmisoikeudet on turvattu. Edustuksellinen demokratia on tulosvastuussa ihmisille. Sen on tarkoitus tuottaa yhteistä hyvää edistäviä sääntöjä, jotka ovat mahdollisimman laajasti ymmärrettyjä ja hyväksyttyjä. Vastuunsa tunteva ja rehellinen päätöksentekijä toisaalta kykenee perustelemaan myös epäsuositut, mutta välttämättömät ratkaisut.

Ruotsalainen kansanpuolue:

Avoimuus, rehellisyys sekä tavoitettavuus ovat kaiken viestintämme perusta. Luottamushenkilömme huolehtivat äänestäjien luottamuksesta, sekä täyttävät puolueen antamien lupausten odotukset.

Sosiaalidemokraatit:

Edustuksellisen demokratian rakenteita ja toimintatapoja pitää kehittää, kansalaisyhteiskunnan edellytykset pitää turvata ja monipuolisia osallistumisen keinoja tulee ylläpitää. Jokaisella äänioikeutetulla pitää olla yhtäläinen mahdollisuus osallistua demokraattiseen päätöksentekoon ja myös ilman äänioikeutta olevien osallisuutta yhteiskuntaan tulee tukea. Tuodaan edustuksellista demokratiaa lähemmäs arkea ottamalla käyttöön niin sanottu keskustelualoite kunta-, maakunta-, eduskunta- ja EU-tasolla. 

Perussuomalaiset:

Perussuomalaiset ei hyväksy mielipidesensuuria. Puolustamme vahvasti loukkaamatonta oikeutta sananvapauteen.

Vihreät:

Demokratia edellyttää vapaata keskustelua, aitoa dialogia, yhteisesti hyväksyttyjä toimintatapoja ja yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua päätöksentekoon. Terveessä demokratiassa valtaa käytetään avoimesti ja läpinäkyvästi. Toimivassa demokratiassa politiikkaa ei nähdä turhana tai rikkinäisenä, vaan keinona vaikuttaa ja luoda positiivista muutosta yhteiskuntaan. Suoria vaikuttamisen kanavia, kuten kansalaisaloitteita ja osallistavaa budjetointia, tarvitaan osallisuuden ja keskinäisen luottamuksen vahvistamiseksi.

Nämä kaikki ovat hienoja periaatteita ja lausumia. Tarvitsee vain alkaa käyttäytymään ja toimimaan niiden mukaisesti.

Aku Eronen, kuntalainen Myrskylästä